Tahdoin pitkään tehdä kirjoneulelapaset. Töiden takia alkoi olla jo korkea aikakin tehdä sellaiset,
lähinnä malliksi erilaisista yksinkertaisista kirjoneulekuvioista ja väriyhdistelmistä. Päätin viimein aloittaa. Enkä tohtinut lopettaa ennen kuin ne olivat täydellisen eripariset, paitsi kirjoneuleen ja värityksen, myös mallinsa puolesta. Tehdessä suunnitteluun meni jokunen nautinnollinen tunti ja varmasti satoja purettuja ja uudelleen neulottuja silmukoita. Hetki vielä niin saan alkaa pitää niitä muutenkin kuin töissä oppitunneilla.
I’ve dreamed for a long time to make a pair of Fair Isle knitted mittens. Some months ago I noticed it would be useful to have them at work, too. Not because it’s cold there in the classroom but because I needed to show my pupils some simple models of the Fair Isle knitting patterns. So I decided to start. And I couldn’t stop until they were perfectly unpaired and ready to be used also as a model of two different kinds of mittens. It took me some enjoyable hours (and probably hundreds of reknitted stitches) as I knitted and designed the mittens at the same time. It’s hard to wait until I’m allowed to start using them myself without only having to show them at the lessons at work.
Ilonkorento 