”Onpa suuri etuoikeus saada astua näin kauniiseen 

Herran huoneeseen”

huokasin ihaillen.

  

Sinä vierelläni hymyilit veikeästi. 

”Niin”, koitin korjata sanojani

”vaikka vielä etuoikeutetumpaa on, 

että asutkin minussa,

etkä hienossa kirkkorakennuksessa.”

   

Hymysi leveni. 

Sinä valitsit asua minussa.

Olet mielestäsi kaikkein etuoikeutetuin.
   
20.2.2017

© Essi Keskiaho