Kuva

Ei saa valittaa. Ei saa olla heikko. Pitää olla reipas. Jollei ole, rakentaa kuoren.

Ota siis kuva. Muokkaa siitä pois pienimmätkin vihjeet heikkoudesta ja inhimillisyydestä. Sävytä miellyttäväksi ja laita sitten toisten nähtäväksi. Anna toisten nähdä vain kuori. Kuori on aina iloinen ja kaunis. Unelma. Se, minkä muut haluavat nähdä. Se on sallittua.

Peilissä kuitenkin aina katsoo silmiin se, joka kuoren alla kuohuu hallitsemattoman villinä. Näkemästään ei pidä. Se muistuttaa jostain, johon ei halua palata. Sitä ei kai muutkaan halua nähdä.

Muut näkevät kuoren. Kuori kestää toisten kysymykset. Ainakin silloin, jos vielä on voimaa näytellä taistellen samalla kuohua vastaan. Joskus ei jaksa. Mieluummin väistää nuolena kiitävät kysymykset ja toivoo, etteivät toiset edes katseellaan koskisi kuorta. Eivät näkisi, että kuori on vain kulissi. Eivät kuulisi rivien välejä. Eivät välittäisi. Eivät tuntisi. Eivät tulisi lähelle.

Silloin ei tarvitsisi myöntää itselleen, ettei ole enää voimia edes näytellä, olla reipas. Ei tarvitsisi olla oma itsensä. Eikä näkisi mitä muut ajattelevat kuohusta kuoren takana. Siitä, minkä voimaa en osaa hallita. Siitä, joka pohjimmiltani olen. Siitä, jota en edes tunne.

Ei tarvitsisi nähdä. Eikä tulla nähdyksi. Ei tarvitsisi uskaltautua kasvamaan, hiomaan heikkouksiaan ihmisten keskellä.
2.3.2014 – 13.4.2018

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s